Tag: Hämeen Vihreät

  • Kannanotto: Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys

    Kannanotto: Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys

    Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys – Koulutusleikkaukset peruttava välittömästi

    Hämeen maakunnat painivat vaikean työttömyyskriisin keskellä, kun samaan aikaan alueen elinkeinoelämä kärsii osittain osaajapulasta. Jotta tämä kohtaanto-ongelma saataisiin ratkaistua ja alueen elinvoima palautettua, tarvitaan vahvaa panostusta osaamiseen. Suomen koulutustaso on pudonnut kansainvälisestä kärjestä: korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on Suomessa enää 39 prosenttia, mikä on selvästi alle OECD-maiden 48 prosentin keskiarvon.

    Vihreiden tavoitteena on palauttaa Suomen koulutustaso ja oppimistulokset takaisin maailman huipulle. Koulutus on paitsi paras työllisyystoimi myös tehokkain keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Siksi hallituksen lyhytnäköiset koulutusleikkaukset on lopetettava. Emme voi leikata sivistyksestämme ja nuortemme tulevaisuudesta.

    Edellisellä hallituskaudella Vihreät saavuttivat oppivelvollisuusiän nostamista koskevan tavoitteensa, joka tähtää siihen, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä oli tärkeä uudistus, sillä pelkän peruskoulun varassa ei työmarkkinoilla pärjää.

    Hallituksen ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksen tukeen kohdistamat säästötoimet sekä vuoden 2026 rahoitusuudistus uhkaavat vakavasti esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksen ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian kykyä tarjota riittävää lähiopetusta ja aikuiskoulutusta. Nämä leikkaukset on peruttava. Opiskelijoille on taattava tarpeellinen määrä lähiopetusta, opettajille työrauha ja kaikille tukea tarvitseville saavutettavat opiskelijahuollon palvelut.

    Korkeakouluasteella Vihreiden kansallisena tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä. Hämeessä tämä tarkoittaa, että alueemme ammattikorkeakoulujen LABin ja HAMKin perusrahoitus on turvattava ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä tuntuvasti.

    Korkeakoulutuksen saavutettavuutta on parannettava myös uusilla keinoilla. Vihreät kannattaa opintosetelikokeilua, joka tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa maksuttomasti avoimen korkeakoulun opintoja nopeuttaen näin opintojen aloittamista ja työuran alkuun pääsyä.

    Hämeen on otettava tavoitteeksi nousta vihreän siirtymän kärkialueeksi. Puhtaiden teknologioiden, kiertotalouden ja biotalouden innovaatiot, joita alueen korkeakoulut ja alan yritykset vahvalla tutkimustyöllään edistävät, luovat alueelle uusia kestävän teollisuuden työpaikkoja. Yritystuet on myös kohdistettava aidosti uutta luoviin innovaatioihin ja uusia työpaikkoja synnyttäviin ratkaisuihin. Tämä muutos onnistuu vain, jos huolehdimme, että hämäläisten osaamistaso nousee ja joustavat muuntokoulutuspolut ovat kaikkien saatavilla.

    Pelkkä koulutuksen ja opintojen tukeminen ei kuitenkaan yksin riitä, jos sosiaaliturvamme on muutoin kankea. Byrokraattinen syyperusteinen sosiaaliturva ja tukiviidakko on korvattava perustulolla. Uudistuksen avulla päästäisiin eroon kannustinloukuista sekä luotaisiin ihmisille vapautta ja aitoa rohkeutta tarttua opintoihin, lyhytkestoiseen työhön tai yrittäjyyteen.

    Työttömyys saadaan laskuun panostamalla ihmisiin, laadukkaaseen koulutukseen kaikilla asteilla sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Kestävä ja reilu muutos on mahdollinen myös Hämeessä.

    Hämeen Vihreiden kevätkokouksen kannanotto 9.5.2026 Heinolan lukiolla;

    Anton Satamo (Hämeenlinna), Hämeen Vihreiden puheenjohtaja

    Terhi Vesterinen (Asikkala), Hämeen Vihreiden varapuheenjohtaja

  • Hallituksen on peruttava järjestöleikkaukset

    Hallituksen on peruttava järjestöleikkaukset

    Julkilausuma hyväksytty Hämeen Vihreiden syyskokouksessa 29.11.2025.

    Hämeen Vihreiden syyskokous on syvästi huolissaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen tekemistä leikkauksista kansalaisjärjestöjen rahoitukseen. Vihreät tuomitsee nämä lyhytnäköiset säästötoimet, jotka kohdistuvat laajasti sosiaali- ja terveysjärjestöihin sekä nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöjärjestöihin. Leikkaukset vahingoittavat järjestöjen toimintaa ja kansalaisten elämää myös Hämeessä.

    Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia on jo päätetty leikata yli kolmanneksella, yhteensä 140 miljoonaa euroa. Näin rajut leikkaukset tarkoittavat, että järjestöjen työ vähenee merkittävästi ja osa järjestöistä katoaa. On myös väärin ja epäoikeudenmukaista kohdentaa säästöt kansalaisia tukevaan ja heitä arjessa avustavaan toimintaan. Samoin nuorisotyön rahoitusta supistetaan, ja seurauksena nuorisoalan tuki uhkaa pienentyä yli 15 prosenttia hallituskauden aikana. Leikkausten myötä nuorten tukeminen vaikeutuu entisestään, vaikka nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja tarve palveluille kasvaa.

    Kulttuurin valtiontukea hallitus on leikannut jo yli 17 miljoonaa euroa, mikä uhkaa alan työpaikkoja ja kulttuuripalvelujen saatavuutta. Liikunnan ja urheilun rahoituksesta hallitus on viemässä lähes neljäsosan pois hallituskauden loppuun mennessä. Tämä heikentää seuratoimintaa ja nostaa harrastusmaksuja, heijastuen suoraan perheiden arkeen ja liikkumattomuudesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös ympäristöjärjestöjen tukea leikataan rajusti ja avustukset vähenevät yli miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasosta. Samaan aikaan ympäristöministeriön määrärahoja supistetaan kolmanneksella.

    Hämeessä järjestöleikkaukset näkyvät konkreettisesti ihmisten arjessa. Monet perheet ja asukkaat tukeutuvat järjestöjen tarjoamiin perhekahviloihin, nuorisotiloihin, harrastuksiin ja kriisipalveluihin ja ilman niitä arjesta puuttuisi tärkeä turvaverkko. Kun julkinen terveydenhuolto on monin paikoin kuormittunut, ovat järjestöt monelle ainoa paikka, josta apua on saatavilla. Vapaaehtoistyö on Hämeessä yhteisöjen sydän, mutta se tarvitsee tuekseen järjestöjen ammattilaisia. Leikkaukset uhkaavat viedä pohjan tältä arvokkaalta työltä ja lisätä pahoinvointia ja syrjäytymistä myös Hämeessä.

    Hämeen Vihreät vaatii hallitusta perumaan kansalaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset. Kansalaisyhteiskunnan elinvoima on demokratian ja hyvinvoinnin perusta ja järjestöjen ennaltaehkäisevä työ investointi tulevaisuuteen; esimerkiksi sote-järjestöjen jokainen avustuseuro säästää julkiselta sektorilta yli 1,4 euroa. Valtion on turvattava pitkäjänteisesti järjestöjen toimintaedellytykset.

    Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja paikallisen auttamistyön tukeminen ovat Vihreille tärkeitä arvoja, joiden tulisi näkyä myös valtion päätöksissä.

    Hämeen Vihreiden puolesta Hämeenlinnan Kumppanuustalolta,
    Anssi Lepistö, puheenjohtaja 2024-2025
    Anton Satamo, puheenjohtaja 2026-2027