Tag: koulutus

  • Kannanotto: Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys

    Kannanotto: Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys

    Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys – Koulutusleikkaukset peruttava välittömästi

    Hämeen maakunnat painivat vaikean työttömyyskriisin keskellä, kun samaan aikaan alueen elinkeinoelämä kärsii osittain osaajapulasta. Jotta tämä kohtaanto-ongelma saataisiin ratkaistua ja alueen elinvoima palautettua, tarvitaan vahvaa panostusta osaamiseen. Suomen koulutustaso on pudonnut kansainvälisestä kärjestä: korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on Suomessa enää 39 prosenttia, mikä on selvästi alle OECD-maiden 48 prosentin keskiarvon.

    Vihreiden tavoitteena on palauttaa Suomen koulutustaso ja oppimistulokset takaisin maailman huipulle. Koulutus on paitsi paras työllisyystoimi myös tehokkain keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Siksi hallituksen lyhytnäköiset koulutusleikkaukset on lopetettava. Emme voi leikata sivistyksestämme ja nuortemme tulevaisuudesta.

    Edellisellä hallituskaudella Vihreät saavuttivat oppivelvollisuusiän nostamista koskevan tavoitteensa, joka tähtää siihen, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä oli tärkeä uudistus, sillä pelkän peruskoulun varassa ei työmarkkinoilla pärjää.

    Hallituksen ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksen tukeen kohdistamat säästötoimet sekä vuoden 2026 rahoitusuudistus uhkaavat vakavasti esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksen ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian kykyä tarjota riittävää lähiopetusta ja aikuiskoulutusta. Nämä leikkaukset on peruttava. Opiskelijoille on taattava tarpeellinen määrä lähiopetusta, opettajille työrauha ja kaikille tukea tarvitseville saavutettavat opiskelijahuollon palvelut.

    Korkeakouluasteella Vihreiden kansallisena tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä. Hämeessä tämä tarkoittaa, että alueemme ammattikorkeakoulujen LABin ja HAMKin perusrahoitus on turvattava ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä tuntuvasti.

    Korkeakoulutuksen saavutettavuutta on parannettava myös uusilla keinoilla. Vihreät kannattaa opintosetelikokeilua, joka tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa maksuttomasti avoimen korkeakoulun opintoja nopeuttaen näin opintojen aloittamista ja työuran alkuun pääsyä.

    Hämeen on otettava tavoitteeksi nousta vihreän siirtymän kärkialueeksi. Puhtaiden teknologioiden, kiertotalouden ja biotalouden innovaatiot, joita alueen korkeakoulut ja alan yritykset vahvalla tutkimustyöllään edistävät, luovat alueelle uusia kestävän teollisuuden työpaikkoja. Yritystuet on myös kohdistettava aidosti uutta luoviin innovaatioihin ja uusia työpaikkoja synnyttäviin ratkaisuihin. Tämä muutos onnistuu vain, jos huolehdimme, että hämäläisten osaamistaso nousee ja joustavat muuntokoulutuspolut ovat kaikkien saatavilla.

    Pelkkä koulutuksen ja opintojen tukeminen ei kuitenkaan yksin riitä, jos sosiaaliturvamme on muutoin kankea. Byrokraattinen syyperusteinen sosiaaliturva ja tukiviidakko on korvattava perustulolla. Uudistuksen avulla päästäisiin eroon kannustinloukuista sekä luotaisiin ihmisille vapautta ja aitoa rohkeutta tarttua opintoihin, lyhytkestoiseen työhön tai yrittäjyyteen.

    Työttömyys saadaan laskuun panostamalla ihmisiin, laadukkaaseen koulutukseen kaikilla asteilla sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Kestävä ja reilu muutos on mahdollinen myös Hämeessä.

    Hämeen Vihreiden kevätkokouksen kannanotto 9.5.2026 Heinolan lukiolla;

    Anton Satamo (Hämeenlinna), Hämeen Vihreiden puheenjohtaja

    Terhi Vesterinen (Asikkala), Hämeen Vihreiden varapuheenjohtaja

  • Hämeen työttömyyskriisi vaatii inhimillistä ja ekologista suunnanmuutosta

    Hämeen työttömyyskriisi vaatii inhimillistä ja ekologista suunnanmuutosta

    Hämeen työllisyystilanne vuoden 2026 alussa on pysäyttävää luettavaa. Tammikuun lopussa Hämeen kahdessa maakunnassa oli yhteensä yli 22 600 työtöntä työnhakijaa – määrä on kasvanut peräti 11 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana!

    Hämeen työttömyysaste, 13,2 prosenttia, on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella, ja Päijät-Hämeen puolella lukema on kivunnut jo 15,7 prosenttiin. Erityisen huolestuttavaa on, että Hämeessä nuorten työttömyysaste on noussut 18 prosenttiin.

    Nämä luvut eivät kerro vain vallitsevasta huonosta talouden suhdanteesta, vaan niiden takana on myös yhä syvenevää inhimillistä hätää. Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka, joka on kohdistunut järjestöihin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan, on osoittautumassa kalliiksi virheeksi.

    Työllisyys ei kohene, kun työttömiltä ihmisiltä viedään tuki ja toivo. Työllisyys ei nouse pakottamalla, vaan siihen vaaditaan aitoja kannustimia ja uskoa tulevaisuuteen.

    Työllisyysongelmaan on selkeät, inhimilliset ja taloudellisesti kestävät ratkaisut. Työttömyyden kierre on katkaistavissa kolmella kärjellä: sosiaaliturvan kokonaisvaltaisella uudistuksella, panostamalla osaamiseen ja tarttumalla vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin.

    Perustulo poistaisi kannustinloukut lopullisesti.

    Sosiaaliturvan uudistamiseksi tarvitsemme perustulon. Hallituksen vuonna 2026 käyttöön ottama syyperusteinen yleistuki on monimutkainen ja sisältää kankeita ehtoja, jotka sysäävät ihmiset ilman tukea byrokratian rattaisiin.

    Vihreiden esittämä perustulo poistaisi kannustinloukut lopullisesti: se mahdollistaisi työllistymisen tunti- ja keikkatöillä sekä pienyrittäjäkokeilut ilman pelkoa tukien katkeamisesta.

    Koulutuksesta leikkaaminen on lopetettava ja panostettava elinkeinoelämän tarvitsemaan osaamiseen. Työvoimabarometri osoittaa, että monilla aloilla kärsimme merkittävästä kohtaanto-ongelmasta. Hämeessä on pulaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan sekä kiertotalouden osaajista, kun samaan aikaan tuhannet muut etsivät töitä.

    Meidän on tarjottava joustavia muunto- ja täydennyskoulutuspolkuja, jotta osaaminen vastaisi työmarkkinoiden vaatimuksia. Kun koulutus on parasta työllistämispolitiikkaa, sen alasajo on leikkaamista omasta tulevaisuudestamme.

    Hämeen on noustava vihreän siirtymän kärkialueeksi. Suomessa on vireillä satojen miljardien eurojen edestä vihreitä investointeja. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen vahvuudet bio- ja kiertotaloudessa sekä Päijät-Hämeen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä luovat pohjaa uusille työpaikoille.

    Vihreä siirtymä ei ole vain juhlapuheissa mainittu ympäristöteko, vaan kokonainen merkittävä talousuudistus, joka toteutuessaan korvaa katoavia teollisia työpaikkoja päästöttömän teknologian ja innovaatioiden luomissa uusissa työtehtävissä.

    Samalla panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, jotka ovat myös koko taloutemme perusta ja elinehtomme.

    TE-palvelujen siirto kunnille on osoittanut, että paikallisella, moniammatillisella tuella on merkitystä. Kuntien työllisyyspalveluiden ponnistelut eivät kuitenkaan auta, jos valtakunnan politiikka rakentaa epäluottamusta työmarkkinoille.

    Oikein kohdistettua koulutusta ja toimenpiteitä tarvitaan erityisesti nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi. Työelämään tarvitaan myös lisää joustoja turvaamaan työntekijöiden jaksamista kuormittavissa elämäntilanteissa sekä esimerkiksi osatyökykyisten työllistämiseksi.

    Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään hämäläistä osaajaa näköalattomuuteen. Työttömyys saadaan laskuun vain, jos uskallamme valita toisin: panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja vihreän siirtymän innovaatioihin. Reilu muutos on mahdollinen myös Hämeessä.

    Anton Satamo
    Hämeen Vihreiden puheenjohtaja,

    Terhi Vesterinen
    Hämeen Vihreiden varapuheenjohtaja.

    Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 20.3.2026