Hämeen työllisyystilanne vuoden 2026 alussa on pysäyttävää luettavaa. Tammikuun lopussa Hämeen kahdessa maakunnassa oli yhteensä yli 22 600 työtöntä työnhakijaa – määrä on kasvanut peräti 11 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana!
Hämeen työttömyysaste, 13,2 prosenttia, on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella, ja Päijät-Hämeen puolella lukema on kivunnut jo 15,7 prosenttiin. Erityisen huolestuttavaa on, että Hämeessä nuorten työttömyysaste on noussut 18 prosenttiin.
Nämä luvut eivät kerro vain vallitsevasta huonosta talouden suhdanteesta, vaan niiden takana on myös yhä syvenevää inhimillistä hätää. Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka, joka on kohdistunut järjestöihin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan, on osoittautumassa kalliiksi virheeksi.
Työllisyys ei kohene, kun työttömiltä ihmisiltä viedään tuki ja toivo. Työllisyys ei nouse pakottamalla, vaan siihen vaaditaan aitoja kannustimia ja uskoa tulevaisuuteen.
Työllisyysongelmaan on selkeät, inhimilliset ja taloudellisesti kestävät ratkaisut. Työttömyyden kierre on katkaistavissa kolmella kärjellä: sosiaaliturvan kokonaisvaltaisella uudistuksella, panostamalla osaamiseen ja tarttumalla vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin.
Perustulo poistaisi kannustinloukut lopullisesti.
Sosiaaliturvan uudistamiseksi tarvitsemme perustulon. Hallituksen vuonna 2026 käyttöön ottama syyperusteinen yleistuki on monimutkainen ja sisältää kankeita ehtoja, jotka sysäävät ihmiset ilman tukea byrokratian rattaisiin.
Vihreiden esittämä perustulo poistaisi kannustinloukut lopullisesti: se mahdollistaisi työllistymisen tunti- ja keikkatöillä sekä pienyrittäjäkokeilut ilman pelkoa tukien katkeamisesta.
Koulutuksesta leikkaaminen on lopetettava ja panostettava elinkeinoelämän tarvitsemaan osaamiseen. Työvoimabarometri osoittaa, että monilla aloilla kärsimme merkittävästä kohtaanto-ongelmasta. Hämeessä on pulaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan sekä kiertotalouden osaajista, kun samaan aikaan tuhannet muut etsivät töitä.
Meidän on tarjottava joustavia muunto- ja täydennyskoulutuspolkuja, jotta osaaminen vastaisi työmarkkinoiden vaatimuksia. Kun koulutus on parasta työllistämispolitiikkaa, sen alasajo on leikkaamista omasta tulevaisuudestamme.
Hämeen on noustava vihreän siirtymän kärkialueeksi. Suomessa on vireillä satojen miljardien eurojen edestä vihreitä investointeja. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen vahvuudet bio- ja kiertotaloudessa sekä Päijät-Hämeen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä luovat pohjaa uusille työpaikoille.
Vihreä siirtymä ei ole vain juhlapuheissa mainittu ympäristöteko, vaan kokonainen merkittävä talousuudistus, joka toteutuessaan korvaa katoavia teollisia työpaikkoja päästöttömän teknologian ja innovaatioiden luomissa uusissa työtehtävissä.
Samalla panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, jotka ovat myös koko taloutemme perusta ja elinehtomme.
TE-palvelujen siirto kunnille on osoittanut, että paikallisella, moniammatillisella tuella on merkitystä. Kuntien työllisyyspalveluiden ponnistelut eivät kuitenkaan auta, jos valtakunnan politiikka rakentaa epäluottamusta työmarkkinoille.
Oikein kohdistettua koulutusta ja toimenpiteitä tarvitaan erityisesti nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi. Työelämään tarvitaan myös lisää joustoja turvaamaan työntekijöiden jaksamista kuormittavissa elämäntilanteissa sekä esimerkiksi osatyökykyisten työllistämiseksi.
Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään hämäläistä osaajaa näköalattomuuteen. Työttömyys saadaan laskuun vain, jos uskallamme valita toisin: panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja vihreän siirtymän innovaatioihin. Reilu muutos on mahdollinen myös Hämeessä.
Anton Satamo
Hämeen Vihreiden puheenjohtaja,
Terhi Vesterinen
Hämeen Vihreiden varapuheenjohtaja.
Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 20.3.2026
