Anton Satamo

Blog

  • Kannanotto: Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys

    Kannanotto: Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys

    Koulutustason nosto on Hämeen elinvoiman edellytys – Koulutusleikkaukset peruttava välittömästi

    Hämeen maakunnat painivat vaikean työttömyyskriisin keskellä, kun samaan aikaan alueen elinkeinoelämä kärsii osittain osaajapulasta. Jotta tämä kohtaanto-ongelma saataisiin ratkaistua ja alueen elinvoima palautettua, tarvitaan vahvaa panostusta osaamiseen. Suomen koulutustaso on pudonnut kansainvälisestä kärjestä: korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus on Suomessa enää 39 prosenttia, mikä on selvästi alle OECD-maiden 48 prosentin keskiarvon.

    Vihreiden tavoitteena on palauttaa Suomen koulutustaso ja oppimistulokset takaisin maailman huipulle. Koulutus on paitsi paras työllisyystoimi myös tehokkain keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Siksi hallituksen lyhytnäköiset koulutusleikkaukset on lopetettava. Emme voi leikata sivistyksestämme ja nuortemme tulevaisuudesta.

    Edellisellä hallituskaudella Vihreät saavuttivat oppivelvollisuusiän nostamista koskevan tavoitteensa, joka tähtää siihen, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Tämä oli tärkeä uudistus, sillä pelkän peruskoulun varassa ei työmarkkinoilla pärjää.

    Hallituksen ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksen tukeen kohdistamat säästötoimet sekä vuoden 2026 rahoitusuudistus uhkaavat vakavasti esimerkiksi Koulutuskeskus Salpauksen ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian kykyä tarjota riittävää lähiopetusta ja aikuiskoulutusta. Nämä leikkaukset on peruttava. Opiskelijoille on taattava tarpeellinen määrä lähiopetusta, opettajille työrauha ja kaikille tukea tarvitseville saavutettavat opiskelijahuollon palvelut.

    Korkeakouluasteella Vihreiden kansallisena tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus yli 50 prosentin vuoteen 2030 mennessä. Hämeessä tämä tarkoittaa, että alueemme ammattikorkeakoulujen LABin ja HAMKin perusrahoitus on turvattava ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisättävä tuntuvasti.

    Korkeakoulutuksen saavutettavuutta on parannettava myös uusilla keinoilla. Vihreät kannattaa opintosetelikokeilua, joka tarjoaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden suorittaa maksuttomasti avoimen korkeakoulun opintoja nopeuttaen näin opintojen aloittamista ja työuran alkuun pääsyä.

    Hämeen on otettava tavoitteeksi nousta vihreän siirtymän kärkialueeksi. Puhtaiden teknologioiden, kiertotalouden ja biotalouden innovaatiot, joita alueen korkeakoulut ja alan yritykset vahvalla tutkimustyöllään edistävät, luovat alueelle uusia kestävän teollisuuden työpaikkoja. Yritystuet on myös kohdistettava aidosti uutta luoviin innovaatioihin ja uusia työpaikkoja synnyttäviin ratkaisuihin. Tämä muutos onnistuu vain, jos huolehdimme, että hämäläisten osaamistaso nousee ja joustavat muuntokoulutuspolut ovat kaikkien saatavilla.

    Pelkkä koulutuksen ja opintojen tukeminen ei kuitenkaan yksin riitä, jos sosiaaliturvamme on muutoin kankea. Byrokraattinen syyperusteinen sosiaaliturva ja tukiviidakko on korvattava perustulolla. Uudistuksen avulla päästäisiin eroon kannustinloukuista sekä luotaisiin ihmisille vapautta ja aitoa rohkeutta tarttua opintoihin, lyhytkestoiseen työhön tai yrittäjyyteen.

    Työttömyys saadaan laskuun panostamalla ihmisiin, laadukkaaseen koulutukseen kaikilla asteilla sekä vihreän siirtymän mahdollisuuksiin. Kestävä ja reilu muutos on mahdollinen myös Hämeessä.

    Hämeen Vihreiden kevätkokouksen kannanotto 9.5.2026 Heinolan lukiolla;

    Anton Satamo (Hämeenlinna), Hämeen Vihreiden puheenjohtaja

    Terhi Vesterinen (Asikkala), Hämeen Vihreiden varapuheenjohtaja

  • Hämeen työttömyyskriisi vaatii inhimillistä ja ekologista suunnanmuutosta

    Hämeen työttömyyskriisi vaatii inhimillistä ja ekologista suunnanmuutosta

    Hämeen työllisyystilanne vuoden 2026 alussa on pysäyttävää luettavaa. Tammikuun lopussa Hämeen kahdessa maakunnassa oli yhteensä yli 22 600 työtöntä työnhakijaa – määrä on kasvanut peräti 11 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana!

    Hämeen työttömyysaste, 13,2 prosenttia, on selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella, ja Päijät-Hämeen puolella lukema on kivunnut jo 15,7 prosenttiin. Erityisen huolestuttavaa on, että Hämeessä nuorten työttömyysaste on noussut 18 prosenttiin.

    Nämä luvut eivät kerro vain vallitsevasta huonosta talouden suhdanteesta, vaan niiden takana on myös yhä syvenevää inhimillistä hätää. Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka, joka on kohdistunut järjestöihin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan, on osoittautumassa kalliiksi virheeksi.

    Työllisyys ei kohene, kun työttömiltä ihmisiltä viedään tuki ja toivo. Työllisyys ei nouse pakottamalla, vaan siihen vaaditaan aitoja kannustimia ja uskoa tulevaisuuteen.

    Työllisyysongelmaan on selkeät, inhimilliset ja taloudellisesti kestävät ratkaisut. Työttömyyden kierre on katkaistavissa kolmella kärjellä: sosiaaliturvan kokonaisvaltaisella uudistuksella, panostamalla osaamiseen ja tarttumalla vihreän siirtymän tuomiin mahdollisuuksiin.

    Perustulo poistaisi kannustinloukut lopullisesti.

    Sosiaaliturvan uudistamiseksi tarvitsemme perustulon. Hallituksen vuonna 2026 käyttöön ottama syyperusteinen yleistuki on monimutkainen ja sisältää kankeita ehtoja, jotka sysäävät ihmiset ilman tukea byrokratian rattaisiin.

    Vihreiden esittämä perustulo poistaisi kannustinloukut lopullisesti: se mahdollistaisi työllistymisen tunti- ja keikkatöillä sekä pienyrittäjäkokeilut ilman pelkoa tukien katkeamisesta.

    Koulutuksesta leikkaaminen on lopetettava ja panostettava elinkeinoelämän tarvitsemaan osaamiseen. Työvoimabarometri osoittaa, että monilla aloilla kärsimme merkittävästä kohtaanto-ongelmasta. Hämeessä on pulaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan sekä kiertotalouden osaajista, kun samaan aikaan tuhannet muut etsivät töitä.

    Meidän on tarjottava joustavia muunto- ja täydennyskoulutuspolkuja, jotta osaaminen vastaisi työmarkkinoiden vaatimuksia. Kun koulutus on parasta työllistämispolitiikkaa, sen alasajo on leikkaamista omasta tulevaisuudestamme.

    Hämeen on noustava vihreän siirtymän kärkialueeksi. Suomessa on vireillä satojen miljardien eurojen edestä vihreitä investointeja. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen vahvuudet bio- ja kiertotaloudessa sekä Päijät-Hämeen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä luovat pohjaa uusille työpaikoille.

    Vihreä siirtymä ei ole vain juhlapuheissa mainittu ympäristöteko, vaan kokonainen merkittävä talousuudistus, joka toteutuessaan korvaa katoavia teollisia työpaikkoja päästöttömän teknologian ja innovaatioiden luomissa uusissa työtehtävissä.

    Samalla panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, jotka ovat myös koko taloutemme perusta ja elinehtomme.

    TE-palvelujen siirto kunnille on osoittanut, että paikallisella, moniammatillisella tuella on merkitystä. Kuntien työllisyyspalveluiden ponnistelut eivät kuitenkaan auta, jos valtakunnan politiikka rakentaa epäluottamusta työmarkkinoille.

    Oikein kohdistettua koulutusta ja toimenpiteitä tarvitaan erityisesti nuorten ja yli 55-vuotiaiden työllistämiseksi. Työelämään tarvitaan myös lisää joustoja turvaamaan työntekijöiden jaksamista kuormittavissa elämäntilanteissa sekä esimerkiksi osatyökykyisten työllistämiseksi.

    Meillä ei ole varaa hukata yhtäkään hämäläistä osaajaa näköalattomuuteen. Työttömyys saadaan laskuun vain, jos uskallamme valita toisin: panostamalla ihmisiin, osaamiseen ja vihreän siirtymän innovaatioihin. Reilu muutos on mahdollinen myös Hämeessä.

    Anton Satamo
    Hämeen Vihreiden puheenjohtaja,

    Terhi Vesterinen
    Hämeen Vihreiden varapuheenjohtaja.

    Kirjoitus julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 20.3.2026

  • Rohkeammin kohti hiilineutraalia Hämeenlinnaa: Ilmastotoimet on nostettava seuraavalle tasolle

    Vuoden 2025 hiilidioksidiraportti osoittaa, että Hämeenlinna on jo puolimatkassa hiilineutraaliustavoitteessansa. Kaupungin päästöt on saatu noin 51 % vuoden 2010 tason alapuolelle. Tällä vauhdilla 60 % vähennystavoite vuodelle 2030 näyttää saavutettavalta, mikä osoittaa ilmastotyömme tuottavan tulosta. Samalla CO2-raportti muistuttaa, että hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii lisäponnisteluja. Nyt ei ole varaa jäädä odottelemaan, vaan kaupungin on toimittava entistä rohkeammin.

    Erityisesti liikenteen päästöjen vähentämisessä tarvitaan kunnianhimoisempaa otetta. Tieliikenne on Hämeenlinnan suurin päästölähde, noin 49 % alueen päästöistä. Pelkkä autokaluston sähköistymisen vauhti ei riitä, vaan myös ajon määrää on hillittävä.

    Kaupungin on panostettava joukkoliikenteen sujuvuuteen ja pyöräilyn sekä kävelyn hyviin edellytyksiin, jotta kestävät liikkumistavat voittavat yksityisautoilun. Tarvitsemme myös rohkeita ratkaisuja, jotka kannustavat jättämään auton kotiin. Ilman liikenteen perusteellista muutosta emme pääse tavoitteeseemme.

    Myös energiansäästö ja uusiutuva energia on nostettava uudelle tasolle. Hämeenlinna on parantanut rakennustensa energiatehokkuutta, mutta potentiaalia vähentää energiankulutusta löytyy vielä paljon niin julkisissa kuin asuinrakennuksissa.

    Tarvitsemme myös rohkeita ratkaisuja, jotka kannustavat jättämään auton kotiin.

    Vähäpäästöisiin lämmitysratkaisuihin siirtymällä ja eristyksiä parantamalla voidaan pienentää päästöjä huomattavasti. Meidän on lisättävä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä paikallisesti. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava energiantuotannossa ennen vuotta 2035. Kaukolämmön päästöjen viimeaikainen nousu osoittaa, että energiapolitiikan on oltava johdonmukaista ja vähäpäästöistä.

    Hiilinielut on saatava kuntoon. Noin viidesosa päästöistä aiotaan hyvittää hiilinielujen avulla. Kaupungin metsät ja viheralueet on siis pidettävä vahvoina nieluina. Tämä tarkoittaa lisää puita, suojelua ja kestävää metsänhoitoa.

    Samalla ilmastokriisiä ei voi ratkaista luontokatoa unohtamalla ja ilmasto- ja luonnonsuojelu kulkevat käsi kädessä. Monimuotoinen luonto on kaiken elämän perusta.

    Muutoksen on myös oltava reilu. Reilu muutos vähentää päästöjä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa samaan aikaan. Se tarkoittaa politiikkaa, jolla ilmastotoimien kustannukset eivät kaadu heikoimmassa asemassa olevien niskaan tai ihmisille, joilla ei todellisuudessa ole mahdollisuutta valita kestävämpää vaihtoehtoa. Reilu muutos on järkevä, suunnitelmallinen ja oikeudenmukainen tapa vastata ilmasto- ja ympäristökriisiin.

    Hämeenlinnan päättäjien on osoitettava rohkeutta ja nostettava ilmastotoimet seuraavalle tasolle, tämä on erityisen tärkeää kun hiilineutraali Hämeenlinna toimeenpano-ohjelma on tarkoitus päivittää tulevana vuonna. Olemme jo nähneet, että päästöjä voidaan vähentää, mutta loppukiri kohti vuotta 2035 vaatii lisävauhtia.

    Onnistunut ilmastotyö hyödyttää kaupunkia ja se vahvistaa asukkaiden hyvinvointia sekä tuo pitkällä aikavälillä taloudellisia säästöjä. Vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta ei voi jäädä yksilöille, kaupungin päätöksillä luodaan edellytykset kestävälle arjelle meille kaikille.

    Hämeenlinnan on uskallettava olla ilmasto- ja luontotyössä jatkossa edelläkävijä. Se on velkaa nuorillemme, jotka kaipaavat tulevaisuuden toivoa ja Hämeenlinnan luonnolle.

    Kirjoittaja Anton Satamo on Hämeenlinnan Vihreiden ja Hämeen Vihreiden puheenjohtaja.

    Julkaistu Hämeen Sanomissa 31.12.2025

  • Hallituksen on peruttava järjestöleikkaukset

    Hallituksen on peruttava järjestöleikkaukset

    Julkilausuma hyväksytty Hämeen Vihreiden syyskokouksessa 29.11.2025.

    Hämeen Vihreiden syyskokous on syvästi huolissaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen tekemistä leikkauksista kansalaisjärjestöjen rahoitukseen. Vihreät tuomitsee nämä lyhytnäköiset säästötoimet, jotka kohdistuvat laajasti sosiaali- ja terveysjärjestöihin sekä nuoriso-, kulttuuri-, liikunta- ja ympäristöjärjestöihin. Leikkaukset vahingoittavat järjestöjen toimintaa ja kansalaisten elämää myös Hämeessä.

    Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia on jo päätetty leikata yli kolmanneksella, yhteensä 140 miljoonaa euroa. Näin rajut leikkaukset tarkoittavat, että järjestöjen työ vähenee merkittävästi ja osa järjestöistä katoaa. On myös väärin ja epäoikeudenmukaista kohdentaa säästöt kansalaisia tukevaan ja heitä arjessa avustavaan toimintaan. Samoin nuorisotyön rahoitusta supistetaan, ja seurauksena nuorisoalan tuki uhkaa pienentyä yli 15 prosenttia hallituskauden aikana. Leikkausten myötä nuorten tukeminen vaikeutuu entisestään, vaikka nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja tarve palveluille kasvaa.

    Kulttuurin valtiontukea hallitus on leikannut jo yli 17 miljoonaa euroa, mikä uhkaa alan työpaikkoja ja kulttuuripalvelujen saatavuutta. Liikunnan ja urheilun rahoituksesta hallitus on viemässä lähes neljäsosan pois hallituskauden loppuun mennessä. Tämä heikentää seuratoimintaa ja nostaa harrastusmaksuja, heijastuen suoraan perheiden arkeen ja liikkumattomuudesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös ympäristöjärjestöjen tukea leikataan rajusti ja avustukset vähenevät yli miljoonalla eurolla vuoden 2023 tasosta. Samaan aikaan ympäristöministeriön määrärahoja supistetaan kolmanneksella.

    Hämeessä järjestöleikkaukset näkyvät konkreettisesti ihmisten arjessa. Monet perheet ja asukkaat tukeutuvat järjestöjen tarjoamiin perhekahviloihin, nuorisotiloihin, harrastuksiin ja kriisipalveluihin ja ilman niitä arjesta puuttuisi tärkeä turvaverkko. Kun julkinen terveydenhuolto on monin paikoin kuormittunut, ovat järjestöt monelle ainoa paikka, josta apua on saatavilla. Vapaaehtoistyö on Hämeessä yhteisöjen sydän, mutta se tarvitsee tuekseen järjestöjen ammattilaisia. Leikkaukset uhkaavat viedä pohjan tältä arvokkaalta työltä ja lisätä pahoinvointia ja syrjäytymistä myös Hämeessä.

    Hämeen Vihreät vaatii hallitusta perumaan kansalaisjärjestöjen rahoitusleikkaukset. Kansalaisyhteiskunnan elinvoima on demokratian ja hyvinvoinnin perusta ja järjestöjen ennaltaehkäisevä työ investointi tulevaisuuteen; esimerkiksi sote-järjestöjen jokainen avustuseuro säästää julkiselta sektorilta yli 1,4 euroa. Valtion on turvattava pitkäjänteisesti järjestöjen toimintaedellytykset.

    Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja paikallisen auttamistyön tukeminen ovat Vihreille tärkeitä arvoja, joiden tulisi näkyä myös valtion päätöksissä.

    Hämeen Vihreiden puolesta Hämeenlinnan Kumppanuustalolta,
    Anssi Lepistö, puheenjohtaja 2024-2025
    Anton Satamo, puheenjohtaja 2026-2027

  • Kuntavaaliteemoja

    Moikka!  Olen Anton Satamo ja ehdolla kunta- ja aluevaaleissa Hämeenlinnassa ja Kanta-Hämeessä. Tässä kuntavaaliteemojani.

    🌿 Hiilineutraali, toimiva ja reilu Hämeenlinna 2030 – tehdään se yhdessä! 💚🏡🚲

    Haluan rakentaa kaupungin, jossa luonto ja ilmasto ovat etusijalla, joukkoliikenne toimii ja jokaisella on varaa hyvään elämään. Hämeenlinna voi olla kaupunki, jossa arki on sujuvaa, ympäristö säilyy elinvoimaisena ja talous pidetään kestävällä pohjalla. Tässä viisi tärkeää tavoitetta:

    1. Hiilineutraali Hämeenlinna 2030 🌍
      Hämeenlinna voi tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa! Kaupungin tulee siirtyä uusiutuvaan energiaan, vähentää päästöjä ja panostaa vihreään rakentamiseen. Viherryttämällä kaupunkitilaa ja laajentamalla viheralueita parannamme ilmanlaatua, viilennämme hellejaksoja ja torjumme ilmastokriisiä.
    2. Toimiva joukkoliikenne kaikille 🚍🚲
      Hämeenlinnan joukkoliikenteen on oltava edullinen ja kattava, jotta se olisi todellinen vaihtoehto omalle autolle. Panostetaan sujuviin bussi- ja pyöräreitteihin, lisätään kaupunkipyöriä ja parannetaan matkaketjuja. Kun joukkoliikenne toimii, arki helpottuu ja päästöt vähenevät!
    3. Kohtuuhintaiset asunnot 🏡
      Nuorten ja opiskelijoiden on voitava asua kaupungissa ilman kohtuutonta vuokrataakkaa. Lisätään kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta nuorten itsenäistyminen ei tyssää asumisen kustannuksiin. Jokaisella on oikeus kotiin!
    4. Luontokadon pysäyttäminen 🌱
      Haluan säilyttää Hämeenlinnan ainutlaatuisen luonnon ja tehdä siitä entistäkin paremman paikan asua ja liikkua. Suojellaan lisää luontoa, kehitetään lähiluontoa ja panostetaan ekologisiin viheralueisiin. Luonto ei ole vain koriste – se on elinehto.
    5. Järkevä talous ja vastuulliset päätökset 💰
      Hyvä talouspolitiikka ei tarkoita leikkauksia elintärkeistä palveluista. Panostetaan vihreään siirtymään, kiertotalouteen ja paikalliseen yritystoimintaan, jotta Hämeenlinna pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana myös tulevaisuudessa.

    💚 Hämeenlinna voi olla kestävä, oikeudenmukainen ja toimiva kaupunki – se vaatii rohkeita päätöksiä ja yhdessä tekemistä. Lähdetään rakentamaan tätä tulevaisuutta jo tänään. Äänestä kunta- ja aluevaaleissa 13.4.

  • Rasismi ja syrjintä

    Rasismi ja syrjintä eivät saa hivuttautua kulttuurielämäämme

    Hämeenlinnan kirjastossa järjestettiin hiljattain sinimustien poliittinen tapaaminen, ja Lucia-neito on saanut osakseen rasismia ja vääriä syytöksiä. Kulttuuritiloja ja -tapahtumia on käytetty näissä tilanteissa hyväksi rasismin ja syrjinnän välikappaleina. Tämä on suoraa hyökkäystä kulttuurielämäämme kohtaan.

    Kirjastolaitoksen arvoihin kuuluu edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin sekä tukea aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Yhdenvertaisuus ja demokratia ovatkin kirjastojen kantavia voimia.

    Kirjastot toimivat kuin yhteisinä olohuoneina. Niissä saa vierailla kuka tahansa, kunhan niissä käyttäytyy ottamalla muut kävijät huomioon.

    Jokaisen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi ja itsensä hyväksytyksi yhteiskunnassa ja kaupungissamme taustastaan riippumatta.

    On hyvä, että kirjasto järjestää mahdollisuuksia käyttää kokous- ja työtilojaan eri toimijoiden sisäisiin tapaamisiin sekä yleisiä tiloja erilaisia tahoja yhteen tuoviin ja hyvähenkisiin keskusteluihin.

    Kirjasto tarjoaa tyypillisesti rauhallisen ja hiljaisen tilan keskittyä ja nauttia kulttuurista ja sivistyksestä tilassa, johon kaikki ovat tervetulleita ja jossa kaikki voivat kokea olonsa turvalliseksi.

    Valtakunnallisen Lucia-neidon äänestyksen voitti tänä vuonna nuori upea nainen, joka kantoi tyylikkäästi Lucia-neidon kruununsa. Lucian päivänä netin syvä pääty solvasi tätä nuorta naista täysin asiattomasti ja rasistisesti, mitä ei voi mitenkään hyväksyä. Suomalaisuuden ja suomenruotsalaisuuden on kestettävä se, että maailma muuttuu ja kansakuntamme on monimuotoinen. Vain kehittymällä ja katsomalla eteenpäin kansakunta voi säilyttää elinvoimansa. Lucian päivä on ilon ja valon päivä, älkäämme viekö siltä niitä.

    Jokaisen tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi ja itsensä hyväksytyksi yhteiskunnassa ja kaupungissamme taustastaan riippumatta. On tärkeää, että emme anna tilaa vihalle ja syrjinnälle, vaan rakennamme yhteisöämme antirasistisesti avoimuuden ja kunnioittamisen pohjalta.

    Tämän vuoden Lucia-neito Daniela Owusu on nimennyt mielikappaleekseen laulun nimeltä Gabriellas sång eli Gabriellan laulu, koska laulun sanat ovat hänelle merkitykselliset. Sanat ovatkin todella puhuttelevat ja ajankohtaiset.

    Laulussa sanotaan muun muassa: “Jag vill känna att jag lever. All den tid jag har ska jag leva som jag vill. Jag vill känna att jag lever, veta att jag räcker till.” Suomennettuna sanat menevät jotakuinkin näin: “Tahdon tuntea eläväni kaiken ajan, joka mulle on suotu. Tahdon elää niin kuin haluan, tahdon tuntea eläväni, ja tietää riittäväni.”

    Julkaistu Hämeen Sanomissa 29.12.2024

    Kirjoittajia ovat: Esa Erkamo Hämeenlinnan vihreiden puheenjohtaja 2024 ja Anton Satamo Hämeenlinnan vihreiden puheenjohtaja 2025.

  • Lähiluontoa täytyy suojella

    Hämeenlinnan lähiluontoa täytyy suojella – Luonto, puhtaat vedet ja vehreät asuinalueet tekevät kaupungista vetovoimaisen

    Ilman hyvinvoivaa luontoa ja maapalloa ei ole hyvinvoivia ihmisiä. Siksi meidän täytyy torjua luontokatoa ja ilmastokriisiä pitämällä huolta lähiluonnostamme, vähentämällä päästöjä ja viherryttämällä jo rakennettuja ympäristöjä.

    Samalla teemme ihmisten arjesta parempaa ja kestävää sekä saisimme mittavia terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä.

    Luonto on meille suomalaisille rakas, ja siitä on voitava nauttia koko Hämeenlinnassa – myös keskustassa.

    Yhtenäiset, toisiinsa kytkeytyvät viheralueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

    Lähimetsät, puistot ja virkistysalueet luovat viihtyisää asuinympäristöä sekä tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

    Monimuotoinen luonto, puhtaat vedet ja vehreät asuinalueet tekevät Hämeenlinnasta vetovoimaisen ja pitovoimaisen paikan asua.

    Viherryttämällä jo rakennettua ympäristöä pystymme sopeutumaan paremmin ilmastokriisin seurauksiin, kuten helteisiin ja tulviin. Hyvinvointia ammennetaan myös lähiluonnosta ja liikkumaan kannustavasta ympäristöstä.

    Hämeenlinnan keskustaa ja taajamia tulee kehittää kompakteina kokonaisuuksina, joissa periaatteena on tiiviys ja saavutettavuus, jotta ihmisen aiheuttamat negatiiviset ympäristövaikutukset eivät kasva.

    Palveluiden, vapaa-ajanviettopaikkojen ja virkistysalueiden tulee olla helposti saavutettavissa pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä.

    Tiivistyvässä Hämeenlinnan keskustassa tulee varmistaa tila myös kaupunkiluonnolle ja arvokkaat viheralueet suojella.

    Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) tänä vuonna tehdyssä selvityksessä kävi ilmi, että lähiluonnolla on huomattavia positiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia.

    Luonnossa oleilun on todettu edistävän muun muassa mielenterveyttä, torjuvan 2-tyypin diabetesta ja altistavan hyville mikrobeille.

    Suurin hyöty saadaan juuri lähiluonnosta, sillä vietämme suurimman osan ajastamme asuinalueillamme ja työpaikoillamme. Lisäksi terveyden edistämisestä seuraa merkittäviä säästöjä terveydenhuollon kustannuksissa.

    Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille.

    Hyvinvointia ammennetaan myös lähiluonnosta ja liikkumaan kannustavasta ympäristöstä. Hämeenlinnassa tuleekin olla tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja.

    Aktiiviseen ja itsenäiseen liikkumiseen, kuten kävelyyn ja pyöräilyyn, tulee kannustaa myös hyvällä kaupunkisuunnittelulla.

    Kaupunkisuunnittelussa on varmistettava esteettömyys ja saavutettavuus, jotta jokaisella on mahdollisuus luonnossa liikkumiseen.

    Nyt kun hallitus leikkaa ympäristönsuojelusta ja vitkastelee ilmastotoimissa, kaupunkien vastuu ekologisesta kestävyydestä korostuu.

    Kaupungeissa me voimme näyttää suuntaa ja toimia esimerkkinä. Lähiluonto, kestävä kaupunkisuunnittelu ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

    Julkaistu Hämeen Sanomissa 22.12.2024

    Kirjoittajista Anton Satamo on Hämeenlinnan vihreiden puheenjohtaja vuodelle 2025 sekä Hämeen tieteen ja teknologian vihreiden hallituksen jäsen. Satu Kuusi on Hämeenlinnan vihreiden hallituksen jäsen.